Mä oon perheen kuopus, mulla on isosisko ja kaks isoveljee. Vanhemmalla veljellä Samilla ja mun siskolla Johannalla on yhteinen isä, Teemulla on oma isä ja mulla oma, kaikilla on siis yhteinen mutsi. Mutsi on kasvattanu meidät kaikki ja ollaan aina oltu kun oikeita sisaruksia vaikkei samoja isiä olekaan.
Sami muutti pois kotoo ku mä olin eka luokalla, en siis oo koskaan kerenny tutustuu siihen kunnolla. Se on kihloissa Minnan kanssa, joka on pyörtuolissa muistaakseni synnynnäisen lihasheikkouden takia. Minna voitti pari vuotta sitten paraolympialaisissa kultaa ja pääs linnanjuhliin :)
Kun mä olin jotai 21, kävin ekaa kertaa niiden luona Jyväkylässä ja se oli oikeestaan eka kerta kun mä pääsin ees vähän tutustuu mun veljeen. Mutsi on aina sanonu et me ollaan Samin kans samanlaisia sieluja vaikkei toisiamme tunnetakaan, ja oli kyl tosi kiva päästä ees vähä juttelee ja tutustuu sen kaa. Ollaan molemmat tällasii syvällisiä, vanhoja sieluja niinku mutsi sanoo.. En mä oo päässyt käymään niiden luona kun vissiin kerran sen jälkeen, ja on muutenkin tuo yhteydenpito aika vähäistä.. Joskus pari vuotta sitten Samilla oli aina tapana soitella tunnin puheluita mut ei enää nykysi..
Johanna muutti pois kotoo kun olin nelosluokalla tai sinnepäin.. Se on ollu mulle aina se äidin korvike, maailman tärkein ihminen. Muistan niin elävästi yhden kerran kun olin kai kolmannella ja mutsi oli taas huutanu mulle ja vissiin tukistanu mua, niin juoksin itkien siskon huoneeseen halaamaan sitä ja itkee sopersin ja huusin että "mie toivon että sie olisit miun äiti".. Siitä asti kun se muutti pois kotoo, oon käynyt sen luona yökylässä kaikkialla missä se on asunut. Olin yläasteella kun Johanna muutti Joensuuhun ja oon sielläkin käynyt aina kun vaan voin. Se on nyt kihloissa ja sillä on maailman ihanin pikku tyttö :) Riina on 3-vuotias, maailman kaunein otus. :) Sisko on edelleenkin mulle se maailman tärkein ihminen, mun äiti..
Teemu muutti pois kun olin muistaakseni 5-6 luokalla. Jäin sit mutsin kaa kahdestaan. Teemu oli mulle tosi tärkee kun olin yläasteella. Me vietettiin monta joulua Teemun luona siskon kanssa kolmestaan, koska me oltiin se meidän perhe. Teemu on aina yrittäny kannustaa mua oikeestaan silleen et jos teen jotain vähänkin väärin, se haukkuu mut pystyyn ja sanoo ettei musta oo ikinä mihinkään, mikä ei tosiaankaan kannustanu mua, vaan päinvastoin sai mut aina ihan hajalle. Silti Teemu oli mulle tärkee. Yks kerta mulle vaan sit riitti sen käytös mua kohtaan. En muista enää miks, oisko ollu sen takii, ku mulla ei ollu nettiä (menetin luottotietoni 21v) niin pyysin Teemulta että olisko se voinu ottaa mulle netin omiin nimiinsä tai muuta vastaavaa, niin se sano sit jälkeenpäin, et meinas tulla vetämään mua turpaan sen viimesimmän takia. En kyllä edelleenkään oo ihan varma mistä se kaikki johtu, koska en mielestäni ollu sanonu Teemulle mitään muuta, mut en voi olla varma koska olin lääkepäissäni sillon. Se oli kuitenkin mulle tarpeeks.. Oli asia mikä tahansa, niin omalle siskolle ei tollee puhuta, uhkailla. Teemusta oli muutenki tullu jotenki erilainen, ankarampi, sen jälkeen kun se rupes seurustelee ja meni kihloihin. Sen jälkeen me ei olla oltu väleissä. Silläkin on nyt lapsi, Jenna niminen tyttö, joka on nyt vissii 2v.. Oon nähny veljentyttöni kerran, mummin hautajaisissa. Mä joskus vuos sitten taivuin ja pyysin itkien Teemulta anteeks kaikkee paskaa mitä oon tehny/sanonu ja blaa blaa, mut se ei tullu millään tavalla vastaan. Joten se siitä.
Aika rikkinäinen perhe siis mulla.. Onneks on sisko, jolle voin aina kertoo kaiken, mua vaan sattuu niin paljon kun se asuu siellä kaukana enkä mä pääse käymään siellä enää niin usein kun haluaisin noiden mun eläinten takia. Ja nyt kun siskolla on perhe, ei sekään pääse käymään täällä enää niinkun ennen.. Tässä maailmassa ei oo ketään, ketä voisin ikinä rakastaa ees lähellekään yhtä paljon kun mun siskoa ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti