lauantai 22. maaliskuuta 2014

Acht, Neun, Zehn

Taas kävi näin, että postaan yhteen läjään pari päivää..
Toivottavasti se nyt ei jonkun mielestä oo ihan hirvee synti :D
Mut oikeesti kun tuossa kahteen päivään ei tapahtunu YHTÄÄN mitään, mie vaan nukuin for real..
Muuuutta tässäpä nyt näitä... 
Nii! Ja yllättäen oon vähän unohtanu ottaa kuvia.. -_- Perkeleen muisti...

Tag Acht

 Heräilin siihen kun isi soitteli summeria puol kympin aikaan.. Olin pyytäny sen käymään edellisenä päivänä..
Matkalla ovelle löyty matolta Redin kusta ja läjä paskaa.. Ihana tuoksu..
Vasta heränneenä raahasin maton paskoineen vaan partsille.. En kehannu käydä sitä siinä putsailee ku isi tuli..

Kun iskä lähti, olin niin väsy, et aattelin ottaa pikatorkut ennenku on Redin lääkeaika..
Heräsin sit siihen ku "Jere" tuli herättelee joskus puol 3 aikaan..
Panikoin/vittuunnuin/turhauduin siinä sit kun tajusin, että Reiskan aamulääke oli antamatta, plus, ois ollu työkkärissä käynti yheltä.. Olin jättäny kivasti puhelimen olkkariin, niin en ollu heränny kun
työkkärin täti oli soitellutkin.. Noh, ei siinä, Redille lääke naamaan ja ulos..

 "Jere" kävi meille kebabit ruuaks.. Ja olin iso tyttö ja söin kaiken! (paitsi kuivan salaatin)

 Tärkeintä tässä päivässä oli se, et sain nukkua stressirasitusta pois...

 Päivällä oli oikein ihana ilma! 
Mut vaikka miten minuu vitutti mennä ulos koiran kaa, niin pääasia oli se, että Redi oli AIVAN haltioissaan tuiskusta ja lumesta.. Poitsu piristyi kuin ruiskeesta :D Se jopa juoksi ekaa kertaa lekurireissun jälkeen :)

 Illalla kebab mässäilyn kera katottiin taas Futuramaa... Siinähän se meni..Kivasti..Kai..No, mie tykkään Futuramasta :P

Tämän keskiviikon kohokohta oli selkeesti se, kun Redi juoksi hangessa aivan haltioissaan :))))


Tag Neun

 Haasteen yhdeksäntenä päivänä Rediltä sai ottaa kanyylin jo pois. :) 
Huomasin sit vähä tarkemmin aamulenkilläkin, että pojan takajalat ei toimi ihan niinku pitäs..
Ne vähän hapuili ja päätin sit huolissani tarkkailla niitä kun olin valveilla..

 Murustakaan ei tullut syötyä...

 Tässäkin päivässä tärkeintä oli saada levon kautta unohtaa stressi yms..

 Päivän kuvaks tuli nyt sit "Jere" nörttäämässä, kun mie nukuin aika kirjaimellisesti koko päivän.. Olin hereillä ainoastaan Redin lenkkeily-ajat..

Thorin päivän kohokohta oli tuo kanyylin pois ottaminen. Nosti Redin mielialaakin :)
Juuri mitään muutahan mie en tehnytkään koko helvetin päivänä :D


Tag Zehn

Tälle päivälle oon saanu kaikki haasteen vaatimat kuvat!!! :D
 Aamulla olin yllättynyt kun Peksi heräili itsekseen ja meni "ottaa arskaa" lämpölampun alle :)
Päätin sit, et nyt kun on kaks päivää nukuttu, niin tänään skarppaan ja työnnän huolet taka-alalle..
Vahdin tietysti Redin takajalkoja, mutta päätin, etten nyt pahasti stressaa niistä, tai mistään muustakaan..

 Meikitön suohirviön naama.. Piti vähän sumentaa ettei teiltä mee näkö xD ehhehee..

 Sit ihan saatanan hieno, ilman harjaa tehty nuttura.. Uuh jeah..

 Ruuaksi oli neljäsosa avocadosta, jossa oli erikoinen siemen.. Myöhemmin aamuyöstä nakersin myös pari haukkua Laurikaisen lihatsua.. 

 Täääärkeintä tänään on ollut tupakka, jopa ryssäläinen sellainen jota "Jere" toi..
(ei tarvinnu lähtee kauppaan ostaa ite röökiä :P )

 Päivällä sit availtiin mutsin varastosta haettu, miun pehmolelu-säkki ja "Jere" auttoi puistelemalla ne, koska miun käsi on edelleen vitun paskana.. Mukavia muistoja tuli mieleen ja selittelin innoissani joka pehmolelusta "Jerelle" jotain tarinaa ja sitä kävi ehkä vähän "vituttaa" miun liika höpötys :D

 Ilta vierähtikin sit tarkoituksettomasti ja vähän vahingossa pelin parissa :D 
Toisaalta oli ihan hyvä et oli jotai mitä näpertää, ettei ajatellu huonoja asioita...

Tässäpä sit mukava päivän kuva :) Peksi oli niin virkeen olonen, et otin sen lattialle kokeillakseni, joko se jaksais vähän enempi heräillä eloon talviunilta.. Kyllähän poika sit vähän juoksentelikin :P

Kohokohta tänään oli myös kaikille eläimille varmaan toi, et Peksi kävi juoksentelee pitkin kämppää :)
Redi nuuhki ujosti ja Titi nuuhki innoissaan, Issu vaani uteliaana jne.. Ja tosiaan, Pekka köpötteli ekaa kertaa reiluun viiteen kuukauteen lattialla muiden eläinten joukossa :)

Lisää kuulumisia sitten.. Jostai aikaa päivällä Teron tyttöystävä kävi tässä kahvilla...
Iltapäivällä käytin Rediä ulkona ja menin samalla vastaan "Jeren" siskoa..
Kävästii Redin kaa tollasessa pikkupikku metsikön tapaisessa paikassa..
Seurailin siinä samalla Redin menoa ja sen takajalkoja tarkemmin.. 
Kun se pissas, sillä vähän niinku petti takajalka alta, ja oli aika pimeetä ni en nähny et kusiko se sit perseellään vai kestikö se jalka jotenki koukussa mutta pystyssä.. Sit pyysin sitä kiipeemään sellasen pikku mäen päälle ja siinä kavutessa se meinas könytä.. Ei oo kaikki kunnossa..
Noh, "Jeren" sisko sattu tulee just samaan aikaan kun oltiin menossa takas himaan..
Se sit viipy aika monta tuntia ja aika vierähti aika nopeesti rupatellessa...

Sit ku oli Redin iltalenkin aika, päätin ihan oikeesti seurata nyt niitä jalkoja tarkemmin.. Ennen ulos lähtöö, pyysin Redin hyppäämään miun rintaa vasten, niinku aika useesti teen.. Redi hyppäs, ja samantien siltä lähti molemmat takajalat alta ja koira oli perseellään.. Siinä vaiheessa meinas iskee paniikki ja itku..
Koitin sit suht reippain mielin lähtee ukkellin kaa lenkille, mut ei kauheen kauas päästy, kun Rediltä lähti oikee takajalka alta ihan tasasella maalla ja se oli taas perseellään.. Tsemppasin sit koiraa ihan ku mitää ei ois tapahtunu tai et ei hätää ja koitin olla itkemättä..
Se on jännä, et Redi ei oo näyttäny välittävän yhtään kun siltä on jalat pettäny, 
se on vaa ihanku mitää ei ois tapahtunu....
Ite oon pidätelly itkuu koko päivän ja onnistunutkin siinä (kerrankin)
Oon vaa miettiny, et voiko tuo olla väliaikasta, tai siis et se voi parantuu vaikka just kun käyttää jalkoja tai vaan ajan kanssa, vai paheneeko se.. 
Mut vaikken tämmösestä asiasta lääketieteellisesti tiedä hölkäsen pöläystä, niin aavistan vahvasti, ettei noi jalat tuu ikinä parantuu ainakaa täysin.. Ja minuu pelottaa se hetki sit ku se itku tulee..

Ehkä lievästi veny tää yö, nyt on kuitenkin jo aamu ja saan tämän postauksen vasta nyt valmiiks...
Kerkeehän tuota pari tuntii nukkuu kuitenkin, Redin lääkeaika on klo12...

Oon tyytyväinen siitä, et oon tänään skarpannu, enkä enää vaa nukkunu päiviä ohi...
Toisaalta tekis vaan mieli nukkuu viikko putkeen ettei ois aikaa stressata sitä Redin seuraavaa lekurikäyntiä..
Pelkkää pelkoa ja huolta sisälläni.. 
Kaiken paskan lisäks, piti vielä tulla tuo takajalkojen juttu..
Eikö tää paska jo riittäis?

2 kommenttia: